Pilvipalvelu tarkoittaa käytännössä kaikkia palveluja jonne voi varmuuskopioida ja säilöä tietoja. Niillä voi myös jakaa tietosi esimerkiksi kännykästäsi tietokoneellesi jne. Tietot tallentuvat erilaisille servereille jotka palvelun tarjoajat omistavat, ns. data-kirjasto. Näitä kyseisiä sovelluksia on paljon aj monissa eri muodoisssa, jokaisella pohjalla on vähinttän yksi

Pilvipalvelua suunnitellessa pitää ottaa huomioon se että sinulla on server-laitteita jotka olet kytkenyt sivustollesi joss palvelua tarjoat, jotta ne imevät kaiken tiedon itseensä niin kuin data-imuri talteen. Sinun pitää myös varmistaa että niitä on tarpeeksi ja että niillä on tietoa jo ennestään vapaana ja tarpeeksi

---
(Palveluiden toteutus perustuu laajalti API (Application Programming Interface, Ohjelmointirajapinta) -toteutuksiin. Nämä rajapinnat tarjoavat käyttäjille pääsyn tarvittaviin toiminnallisuuksiin. Yleisin rajapinta-API on REST-API, joka tarjoaa käyttäjälle dataa joko XML- tai JSON-formaatissa. Sekä XML- että JSON-formaattien etuna on helppo käytettävyys ohjelmistopuolella. 

Palvelun käyttämä verkko voi olla joko julkinen pilvi (public cloud), yksityinen pilvi (private cloud) tai luotettu pilvi (trusted cloud). Pilven tyyppi määräytyy lähinnä sen mukaan, kuka pilveä pääsee käyttämään ja kuka sen omistaa. Eri tyyppien sekakäyttöä kutsutaan hybrid cloudiksi. Julkisen pilven infrastruktuuri sijaitsee jaetuilla palvelimilla muiden samaa pilvipalveluntarjoajaa käyttävien asiakkaiden kanssa. Yksityisen pilven infrastruktuuri on varattu vain kyseisen pilven käyttöön ja se muodostaa oman suljetun verkon.

Lähde viivan alapuolella oleville : http://fi.wikipedia.org/wiki/Pilvilaskenta

Muunmuassa sähköpostijärjestelmätkin ovat eräänkaltaisia pilvipalveluja, ja pilvipalveluissa on monta muutakin ominaisuutta kun vain data-säilöntä. Niissä suurimmassa osassa on käytettävissä myös office toimintoja ja koodigeneraattoreita, sekä kaikki koodigeneraattorit ja office palvelut ovat omia pilvipalveluitaan) Sulkeissa oleva uutta